Saamelainen ilmastoneuvosto käsittelee lausunnossaan vain saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvia ehdotuksia. Yleisenä huomiona ilmastoneuvosto toteaa, että suunnitelma ei mainitse saamelaisia, eikä sisällä yhtään saamelaisten kotiseutualueelle suunnattua, rahoitettavaa toimenpidettä. Suunnitelma ei myöskään sisällä yhtään poronhoitoon kohdistuvaa toimenpidettä. Saamelaiset on tunnustettu ilmastonmuutokselle haavoittuvaiseksi ryhmäksi, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaiskulttuurille on tunnistettu kansallisessa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmassa. Suomella on lisäksi vastuu huolehtia siitä, että saamelaiskulttuuri säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, eivätkä pääväestön taloudelliset edut uhkaa saamelaiskulttuurin harjoittamista (Ilmari Länsman vs Suomi 1992). Saamelainen ilmastoneuvosto on koonnut laajan tietopohjan ilmastonmuutoksen nykyisistä ja ennakoiduista vaikutuksista saamelaiskulttuurille, ja esittää sen hyödyntämistä suunnitelman yhtenä tietopohjana (https://saamelainenilmastoneuvosto.fi/julkaisut/ramadat1/). Saamelainen ilmastoneuvosto on valmis osallistumaan suunnitelman jatkovalmisteluun.
– – –
Sosiokulttuurisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen
Saamelaisten kotiseutualue kärsii koko maan tavoin ikääntyvästä ja vähenevästä väestöstä. Ilmastotoimien sosiaalisen tuen tärkeys korostuu juuri nuorten ja nuorten aikuisten, sekä perheiden tukemisessa niin kotitalouksien, yritystoiminnan kuin elinolosuhteiden ja yhteiskunnan kehittymisen osalta. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että tukia pohjoisten alueiden asuttamiseksi ja hyvän elämän ylläpitämiseksi kohdistettaisiin Norjan tapaan, jossa valtio tukee pohjoisilla alueilla asuvia eri tavoin. Ilmastotoimien yhtenä tarkoituksena on myös tulevaisuuden toiveikkuuden lisääminen, joten yhteiskunnan tuki muuttuvassa ilmastossa on elintärkeää myös saamelaisten kotiseutualueella. Tämä asia liittyy sosiokulttuuriseen oikeudenmukaisuuteen, jossa huomioidaan myös taakanjakoperiaatteet. Kansainvälisellä saamelaisalueella on uhkana epäsuhta taakanjaon kanssa, kun hillintätoimia, kuten tuulivoimaa toteutetaan ja suunnitellaan porojen laidunalueelle ja vihreälle siirtymälle kriittisten mineraalien hyödyntämiseen suunnitellaan ja perustetaan uusia kaivoksia. Erityisesti ylirajallisten ilmastotoimien, kuten suurten tuulivoimapuistojen, osalta saamelaisyhteisöillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet osallistua selvityksiin. (Näkkäläjärvi K., Juntunen S., Jaakkola J. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023)
Koko lausunto on ladattavissa PDF:nä täältä
Kuva: Mari Kuoppamaa