Saamelaisen ilmastoneuvoston tutkimushanke SAAMI-INDI järjesti Inarissa työpajan Inarin ja Lapin paliskunnan alueen saamelaisen perinteisen tiedon haltijoille. Tavoitteena oli kehittää menetelmiä ilmastonmuutoksen vaikutuksien seuraamiseksi saamelaiskulttuurille sekä ratkaisujen löytämiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Ilmasto on jo muuttunut ja muuttuu edelleen
Pohjoisen Suomen kasvillisuusmuutokset ja niiden vaikutukset ovat suurimpia huolenaiheita niin poronhoitajille kuin tutkijoillekin. Puusto on noussut tuntureille, ja ne ovat muuttumassa vaaroiksi eli metsävaltaisiksi. Tämä muutos on kiihtynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja näkyy esimerkiksi voimakkaana männyntaimien runsastumisena. Aiemmin poronhoitajat ovat voineet hidastaa muutosta männyntaimia kitkemällä, mutta nyt taimia on yksinkertaisesti liian paljon. Myös muualla metsien tihentyminen ja leviäminen haittaa jo maastossa liikkumista, porojen laidunnusta ja niiden siirtymistä eri laidunalueiden välillä ja sillä on kielteisiä vaikutuksia jäkälän kasvuun. Metsittymistä ja pensastumista on yritetty estää paimentamalla poroja tiiviimmin syksyllä alueille, jossa pensaat ovat runsastuneet. Paimennusta ei voi kuitenkaan tehdä tehokkaasti, koska samoille alueille kohdistuu metsästysturismia, mikä karkottaa porot useiden kymmenien kilometrien päähän.
Siitä huolimatta, että metsittymisellä on valtavia kielteisiä vaikutuksia alueiden käyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja saamelaiskulttuurin, metsittymisen hillintään ei vielä ole puututtu viranomaistoiminnassa ja alueiden hoidossa millään tavoin. Perinteisen tiedon haltijat ovat hyvin tietoisia, että porolaidunnus voi osaltaan hidastaa ja rajoittaa metsien pensastumista ja tunturikoivikoiden kasvua. Kuitenkaan metsien kehityssuuntaa ei voida muuttaa yksin laidunkäytäntöjä muuttamalla, peräänkuuluttaen kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarvetta ja usean eri tahon – poronhoitajien, Metsähallituksen, tutkijoiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä.
Työpajassa tuli esille, että saamelaisnuorilla olisi valmiuksia palkattuun luonnonsuojelu- ja ennallistamistyöhön, joka tukee saamelaiskulttuurin säilymistä. Ns. metsäpaliskuntien sopimukset Metsähallituksen kanssa metsätalouden harjoittamisesta ovat päättymässä parin vuoden kuluessa, ja työpajaan osallistuneet esittivät, että sopimuksissa olisi yhtenä osana ilmastotoimien edistäminen. Paikallinen sopiminen ja metsittymisen hillitseminen voisivat myös auttaa etsimään keinoja EU:n biodiversiteettistrategian ennallistamisasetuksen täyttämiseen, jossa etsitään keinoja palauttaa luontotyyppejä tavoitetilaansa. Parhaimmillaan paikalliset ratkaisut lisäisivät alueen elinvoimaisuutta turvaten saamelaiskulttuurin säilymistä.
Millainen on poronhoidon tulevaisuus?
Viime vuosien sääolosuhteet ovat haastaneet poronhoitoa. Useana peräkkäisenä vuotena kuumat kesät ovat heikentäneet vasojen kuntoa ja varautumista talveen ja talven aikana paksun jääpeitteen muodostuminen lumen päälle ja lumikerrokseen on estänyt poron luontaisen ravinnonhankinnan. Porojen lisäruokinnan lisääntymisestä huolimatta eloporomäärä on pienentynyt huomattavasti useassa paliskunnassa. Työpajaan osallistuneet kertoivat, että poronhoidon vaikeutumisen ja kallistumisen takia osa poronomistajista on luopunut elinkeinostaan ja osa harkitsee elinkeinosta luopumista. Myös nuoret pohtivat, uskaltavatko he alkaa poronhoitoon. Poronhoidon tulevaisuus on epävarma, ja saamelaiskulttuurin turvaamisen ja ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi poronhoidon tukijärjestelmää olisi uudistettava. Apua vaikeisiin olosuhteisiin tulee liian myöhään, ja tukea tulisi saada kriisin ollessa päällä. Yksi nopea ja helposti järjestettävissä oleva keino olisi poronhoitajille myönnettävä kortti, jonka avulla polttoaineita voisi ostaa maksamatta arvolisäveroa. Nykyisin poronhoitajat saavat palautukset maksetuista arvolisäveroista verotuksen yhteydessä.
Tietoa työpajasta
Työpajan järjesti ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraaminen saamelaiskulttuurille – indikaattorien kehittäminen (SAAMI-INDI) -hanke. Työpajaan osallistui poronhoitajia Sallivaaran, Muotkatunturin ja Lapin paliskunnista, sekä hankkeen tutkijoita. Työpajassa käsiteltiin mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia sääolosuhteisiin, ilmastonmuutoksen ja porolaidunnuksen vaikutuksia kasvillisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään, ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutuksia. Vastaavat työpajat järjestettiin syksyllä 2025 Utsjoella ja Levillä. Työpajoissa on kerätty tietopohjaa saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaa varten sekä indikaattorien eli mittarien luomiseksi ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaan. Saamelainen ilmastoneuvosto ryhtyy valmistelemaan työpajojen tulosten perusteella toimenpide-ehdotuksia ja kuulee saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita toimenpide-ehdotuksista.
Hankkeen tuloksia esitellään 7.10.2026 Oulussa järjestettävässä monitieteisessä seminaarissa.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
Saamelainen ilmastoneuvosto
P: +358 50 575 8984
Klemetti.nakkalajarvi@oulu.fi
