Sámi dálkkádatráđi dutkanprošeakta SAAMI-INDI lágidii Anáris bargobáji Anára ja Sámi bálgesa guovllu sámi árbevirolaš dieđu eaiggádiidda. Ulbmilin lei ovdánahttit vugiid dálkkádatrievdama váikkuhusaid čuovvuma várás sámikultuvrii ja čovdosiid gávdnama várás dálkkádatrievdama vuogáiduvvamii.
Dálkkádat lea juo rievdan ja rievdá en
Davvi-Suoma šattolašvuođa molsahuvvamat ja daid váikkuhusat leat stuorimus fuolat boazoolbmuide go dutkiidenai. Muorat leat loktanan duoddariidda, ja dat leat juo earáhuvvama várrin dehege vuovdi lea váldun. Dát rievdan lea jođálnuvvan maŋemus 10 jagi áigge ja dat vuhtto ovdamearkka dihte vuoimmálaš beahcevesáid laskamin. Ovdal boazoolbmot leat sáhttán njoahcudit earáhuvvama nu ahte leat njáskan beahcevesáid, muhto dál vesát leat ovttageardánit ilá olu. Maid eará sajes vuvddiid suohkkun ja lávdan árrá juo meahcis lihkadeami, bohccuid guohtuma ja daid sirdima sierra guohtoneatnamiid gaskkas ja das leat biehtadahkes váikkuhusat jeagelšaddui. Vuovdiluvvan ja miesttaluvvan lea geahččaluvvon caggat nu ahte bohccot leat guođohuvvon deahttáseappot duovdagiidda, main miestagat leat laskan. Guođoheapmi ii goitge sáhte dahkkojuvvot áhpasit, daningo seamma guovlluin lea bivdoturisma, mii gavdnje bohccuid máŋggaid miillaid duohkái.
Das fuolakeahttá, ahte vuovdiluvvamis leat issoras biehtadahkes váikkuhusat guovlluid geavahussii, luonddu máŋggahápmásašvuhtii ja sámi kultuvrii, vuovdiluvvama goahcamii ii leat vel seahkanuvvon eiseváldidoaimmas ja guovlluid dikšumis mainnage lágiin. Árbevirolaš dieđu eaiggádat leat hui diđolaččat, ahte bohccuid guohtun sáhttá njoahcudit ja ráddjet vuvddiid miesttaluvvama ja lageššattu. Vuvddiid ovdáneami háltti ii goitge sáhte earáhuhttit duššefal guohtungeavadiid earáhuhttimiin, gáibidettiin holisttalaš čovdosiid dárbbu ja máŋgga beali – boazoolbmuid, Meahciráđđehusa, dutkiid ja biraseiseválddiid ovttasbarggu.
Bargobájis bođii ovdan, ahte sámi nuorain livčče válmmasvuođat bálkáhuvvon luonddusuodjalan- ja ovddeštanbargui, mii doarju sámi kultuvrra seailuma. Nd. vuovdebálgesiid soahpamušat Meahciráđđehusain vuovdedoaluin bargamis lea nohkame moatti jagi siste, ja bargobádjái oassálastit ovdanbukte, ahte soahpamušain livččii oktan oassin dálkkádatdoaimmaid ovddideapmi. Báikkálaš soahpan ja vuovdiluvvama goahcan sáhtálii maid veahkehit ohcat vugiid EU biodiversiteahttastrategiija ovddeštanásahusa deavdimii, mas ohccojuvvojit vuogit máhcahit luonddutiippaid ulbmildillásis. Buoremussan báikkálaš čovdosat lasihivčče guovllu ealaskasvuođa dorvvastettiin sámi kultuvrra seailuma.
Makkár lea boazodoalu boahtteáigi?
Maŋemus jagiid dálkedilit leat hástalan boazodoalu. Máŋgga maŋŋálas jagi báhkka geasit leat heajudan misiid álššaid ja ráhkkaneami dálvái ja dálvvi áigge assás jiekŋagokčasa šaddan muohttaga nala ja muohtageardái lea eastán bohcco lunddolaš biebmoháhkama. Bohccuid lassibiebmama lassáneamis fuolakeahttá ealloboazomearri lea unnon sakka máŋgga bálgesis. Bargobadjái oassálastit muitale, ahte boazobarggu váttásnuvvama ja divruma dihte oassi boazoeaiggádiin leat luohpan ealáhusas ja oassi guorahallá ealáhusas luohpamis. Maiddái nuorat suokkardallet, oskkilditgo sii álgit boazobargui. Boazodoalu boahtteáigi lea eahpesihkar, ja sámi kultuvrra dorvvasteami ja dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusaid goahcama várás boazodoalu doarjjaortnet galggalii ođastuvvot. Veahkki váttes diliide boahtá ilá maŋŋit, ja doarjja galggalii ožžojuvvot go roassu lea bárrahiin. Okta jođánis vuohki, man livččii álkit ordnet, livččii boazodolliide mieđihanvuloš goarta, main boaldámušaid sáhtálii oastit mávssekeahttá árvolassivearu. Dálá áigge boazoolbmot ožžot máhcahemiid máksojuvvon árvolassivearuin vearuhusa olis.
Diehtu bargobájis
Bargobáji ordnii dálkkádatrievdama váikkuhusaid čuovvun sámi kultuvrii – indikáhtoriid ovdánahttin (SAAMI-INDI) -prošeakta. Bargobádjái oassálaste boazoolbmot Sállevári, Muotkeduoddara ja Sámi bálgesis, sihke prošeavtta dutkit. Bargobájis gieđahallojuvvoje ee. dálkkádatrievdama váikkuhusat dálkediliide, dálkkádatrievdamii ja bohccuid guohtuma váikkuhusat šattolašvuhtii ja dálkkádatrievdama goahcamii, dálkkádatvuoiggalašvuohta sihke gilvaleaddji eanageavahanvugiid váikkuhusat. Dávisteaddji bargobájit dollojuvvoje čakčat 2025 Ohcejogas ja Levis. Bargobájiin lea čoggojuvvon diehtovuođđu sámi dálkkádatráđi doaimma várás sihke indikáhtoriid dehege mihttáriid duddjoma várás dálkkádatrievdama váikkuhusaid čuovvumii. Sámi dálkkádatráđđi válmmastallagoahtá bargobájiid bohtosiid vuođul doaibmabidjoevttohusaid ja gullá sámi árbevirolaš dieđu eaiggádiid doaibmabidjoevttohusain.
Prošeavtta bohtosat ovdanbuktojuvvojit máŋggadieđalaš semináras, mii ordnejuvvo 7.10.2026 Oulus.
Lassidieđut
Ságadoalli Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi
Sámi dálkkádatráđđi
T: +358 50 575 8984
Klemetti.nakkalajarvi@oulu.fi
