Saamelaisen ilmastoneuvoston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeet järjestivät Utsjoella työpajan Kaldoaivin ja Paistunturin paliskuntien poronhoitajille mittarien kehittämiseksi. Niillä seurataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja saamelaisten kotiseutualueelle sekä ratkaisujen löytämiseksi tunturiluonnon suojeluun.
Poronhoitajat toivat esille, kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja ympäristöön ovat jo nyt merkittäviä: havupuiden nouseminen avotunturiin, mittarituhot tunturikoivikoissa ja pensastuminen ovat jo muuttaneet elinympäristöä, mutta toisaalta tuotiin esille, että mittarituhojen seurauksena on syntynyt uusia jäkäläkankaita ja poroille hyviä laitumia. Lisäksi sääolosuhteiden vaihtelevuus, porolaidunten jäätyminen ja haastavien talviolosuhteiden yleistyminen ovat vaikeuttaneet poronhoitoa.
Utsjoella porojen käytössä olevat laidunalueet ovat kutistuneet lisääntyneen metsästyksen ja tunturialueelle kohdistuvan turismin johdosta. Ulkopaikkakuntalaisten riekon- ja hirvenpyynti koirien kanssa ajaa porot syyslaitumilta Utsjoen varrelta ennenaikaisesti tuntureihin, ja näin lisäävät tunturilaidunten kulumista. Samalla syyslaidunnuksen väheneminen on mm. lisännyt vesakoitumista Tenojokivarressa. Kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutus ilmenee selkeästi porojen GPS-pantojen liikkumistiedoissa.
Työpajassa keskusteltiin keinoista hillitä tunturiluonnon kulumista ja keinoista pienentää poronhoidon hiilijalanjälkeä. Yhtenä keskeisenä ratkaisuna nousi esille dronejen käyttö porojen paimennuksessa. Sillä voidaan vähentää merkittävästi sulan maan ajan maastoliikennettä ja herkän tunturimaaston kulumista. Dronet eivät nykyisin kuulu poronhoidon investointituen piiriin eikä niistä voi saada arvolisäveron palautusta. Utsjoella dronet ovat merkittävät apuväline paimennuksessa ja ne tulisikin luokitella poronhoidon työvälineiksi.
Poronhoitajat mukaan maankäytön suunnitteluun
Utsjoen alueella on määritetty potentiaalisia alueita tuulivoimatuotantoon ja aurinkovoimatuotantoon, mutta suunnitelmia energiatuotannon aloittamiseksi ei ole. Merkittävin alueen maisemaan, poronhoitoon ja luontoon vaikuttava hanke on Norjan puolelle suunniteltu Davvi-tuulivoimapuisto. Alueen saamelaiset kummallakin puolella rajaa vastustavat hanketta sen maisemavaikutusten ja poronhoitoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten johdosta. Työpaja painotti, että poronhoidon huomioiminen maankäyttöön vaikuttavissa hankkeissa on välttämätöntä heti alussa, jotta voidaan minimoida kielteiset vaikutukset poronhoidolle sekä etsiä yhdessä ratkaisuja maankäyttöhankkeiden toteuttamiseksi ja sijoittamiseksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraaminen saamelaisten kotiseutualueella koettiin tärkeänä, koska koottu tieto auttaa viranomaisia ymmärtämään saamelaiskulttuuriin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja kehittämään ilmastotoimia. Seurattavista mittareista, eli indikaattoreista, keskusteltiin työpajassa laajasti – ja niiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden kanssa.
Työpajan järjestivät saamelaisen ilmastoneuvoston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraaminen saamelaiskulttuurille – indikaattorien kehittäminen (SAAMI-INDI) ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän vaikutukset tunturikasvillisuuteen ja perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon -hankkeet. Työpaja järjestettiin 10.9. Työpajaan osallistui kahdeksan saamelaista poronhoitajaa. Seuraava hankkeiden yhteinen työpaja järjestetään myöhemmin syksyllä Enontekiöllä. Työpajojen tulosten perusteella esitetään toimenpiteitä tunturiluonnon suojelemiseksi lämpenevässä ilmastossa.
Lisätietoja SAAMI-INDI-hankkeesta
Lisätietoja ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän vaikutukset tunturikasvillisuuteen ja perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon – hankkeesta: Riku Lumiaro, Syke