Eurooppa kärsii yhä kasvavista ilmastonmuutoksen aiheuttamista äärisäävahingoista, ja ilman kiireellisiä päästövähennyksiä ja sopeutumistoimia riskit voivat vakavasti uhata muun muassa ruokaturvaa, taloudellista vakautta, kansanterveyttä ja yhteiskunnallista vakautta. Tähän vastatakseen EU valmistelee vuodelle 2026 uutta ilmastokestävyyden kehystä, jonka tavoitteena on vahvistaa varautumista, parantaa riskienhallintaa ja suojella ihmisten hyvinvointia sekä Euroopan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Tiivistelmä
Saamelainen ilmastoneuvosto korostaa, että EU:n ilmastokestävyyden rakentamisessa on huomioitava ilmasto-oikeudenmukaisuus, saamelaiskulttuurin erityispiirteet ja saamelainen perinteinen tieto. Lausunto esittää kolme keskeistä politiikkatoimea, joilla vahvistetaan sopeutumista, tutkimusta ja saamelaisten osallisuutta EU:n ilmastopolitiikassa. Arktisen alueen nopea lämpeneminen tekee toimista erityisen kiireellisiä saamelaisten kotiseutualueella.
Saamelainen ilmastoneuvosto ehdottaa kolmea politiikkatoimea, jotka parhaiten edistävät riskitietoisuutta ja varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin:
1. Taloudellinen tuki saamelaisten sopeutumisohjelmille
EU:n tulisi ohjata taloudellista tukea ja politiikkatoimia alueellisten saamelaisten ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmien laadintaan ja niiden toimeenpanoon. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen edellyttävät toimivaa tukijärjestelmää saamelaisille perinteisille elinkeinoille, jotta elinkeinonharjoittajat voivat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
2. Tutkittuun ja perinteiseen tietoon perustuva päätöksenteko
EU:n ilmastotoimissa tulee edistää tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja kehittää vaikutustenarviointia. Samalla on varmistettava saamelaisen perinteisen tiedon asiantuntemuksen huomioiminen sekä vuorovaikutus tiedepaneelien kanssa ilmastotoimia kehitettäessä.
Vihreää siirtymää ohjaavien hankkeiden ja toimien valmistelussa – mukaan lukien keskeiset infrastruktuuri- ja kaivoshankkeet saamelaisten asuttamilla alueilla – tulee huomioida täysimääräisesti vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja sen säilymiseen. Päätösten, jotka kohdistuvat tai vaikuttavat saamelaisten asuttamille alueille, tulee perustua huolelliseen vaikutusten arviointiin ja alkuperäiskansojen oikeuksien velvoittavaan kunnioittamiseen.
3. Tutkimusrahoituksen ja seurannan vahvistaminen
EU:n tutkimusrahoitusta tulee kehittää siten, että se mahdollistaa ilmastonmuutoksen pitkäjänteisen seurantatutkimuksen ja aikasarjojen luomisen sekä luonnontieteellisen että yhteisöiltä kerättävän tiedon osalta. Lisäksi on varmistettava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden osallisuus tutkimushankkeissa ja seurantatutkimuksissa.
Sisäänrakennetun ilmastokestävyyden periaate
Sisäänrakennetun ilmastokestävyyden tulee sisältää myös ilmasto-oikeudenmukaisuus ja sen arviointi. Ilmastokestävyyttä on toteutettava oikeudenmukaisesti, ja oikeudenmukaisuusvaikutuksia on arvioitava systemaattisesti osana ilmastopolitiikkaa.
Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset alkuperäiskansoihin, heidän kulttuureihinsa ja asemaansa on tunnustettu Pariisin ilmastosopimuksessa sekä kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisuissa ja suosituksissa. Alkuperäiskansat eivät ole syypäitä ilmastonmuutokseen, mutta joutuvat kärsimään sen vaikutuksista suhteettoman paljon (Whyte 2020).
Ilmastonmuutoksen hillintätoimet, kuten siirtyminen vihreään energiaan, voivat kaventaa perinteisiä asuin- ja nautinta-alueita sekä lisätä kilpailevaa maankäyttöä. Tällöin esiin nousee kysymys sopeutumisen ja oikeudenmukaisuuden rajoista: kuinka paljon voidaan sopeutua ilman, että kulttuurin erityispiirteet katoavat (Näkkäläjärvi ym. 2020).
Saamelaiskulttuurin näkökulmasta ilmasto-oikeudenmukaisuus koostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:
- saamelaisen kulttuurimuodon ja elämäntavan säilyminen
- perinteisen tiedon, luontosuhteen ja saamen kielen turvaaminen
- ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen kotiseutualueella
- saamelaiskulttuurin mukaisten ilmastotoimien resursointi
- kumulatiivisten vaikutusten tunnistaminen
- vaikuttava osallisuus valmisteluun, arviointiin ja seurantaan
- tutkittuun ja perinteiseen tietoon pohjautuva päätöksenteko (Näkkäläjärvi ym. 2023)
Yhteiset perusskenaariot ja alueellinen joustavuus
EU:n yhteisen perusskenaarion määrittäminen voi olla hyödyllistä, mutta se ei huomioi arktisen alueen huomattavasti nopeampaa lämpenemistä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia erityisesti saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumistoimet ovat siksi erityisen kiireellisiä saamelaisten kotiseutualueella. Yhteinen kehikko on tärkeä, mutta alueellista joustoa tarvitaan, sillä kaikille ei voida määritellä täysin sopivaa yhteistä perusskenaariota.
Saamelaisten aseman, osallisuuden ja resurssien vahvistaminen
Saamelaisten asemaa alkuperäiskansana tulee painottaa EU:n ilmastopolitiikassa. On varmistettava riittävät resurssit niille jäsenmaille, joiden alueilla saamelaiset elävät ja ylläpitävät perinteisiä elintapojaan ja kulttuuriaan.
Saamelaisen perinteisen tiedon huomioiminen sopeutumisessa mahdollistaa kattavamman ja eettisesti kestävämmän toiminnan (Näkkäläjärvi ym. 2025). Saamelaisen ilmastoneuvoston SAAMI-INDI-hanke kehittää indikaattoreita ilmastokestävyyden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaan.
EU:n olisi tarkoituksenmukaista laatia erillinen strategia tai ohjelma EU:n ja saamelaisten välisistä suhteista. Ohjelman tulisi turvata saamelaisten osallisuus, tutkittu tieto ja perinteinen tieto sekä sisältää konkreettiset toimenpiteet ja riittävä resursointi ilmastotoimien toteuttamiseksi.
Viitteet
Näkkäläjärvi, K., Juntunen, S. & Jaakkola, J. J. K. (2020). SAAMI: saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen – hankkeen tieteellinen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia.
Näkkäläjärvi, K., Juntunen, S. & Jaakkola, J. J. K. (2023). Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta. Ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023.
Näkkäläjärvi, K., Gregow, H., Ahonen, S.-J., Hautala, J., Jaakkola, J. J. K., Juntunen, S., & Laurila, T. K. (2025). Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille. Ramádat—Saamelaisen ilmastoneuvoston julkaisuja (2025:1).
Whyte, K. P. (2020). Too late for indigenous climate justice: Ecological and relational tipping points. Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, 11(1).