Euroopan Unionin komission ilmastoyksikkö järjesti 26.2.2026 etäkonferenssin (ClimaConference) ilmastoasioiden parissa työskenteleville viranhaltijoille oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta. Esittelin konferenssissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuurille, saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaa ja esityksiä oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan kehittämiseksi saamelaisten kannalta. Toin esille myös kritiikkiä EU:n tutkimus- ja hankerahoituksen hakemisen ja hallinnoinnin puutteista, jotta ne olisivat saamelaistoimijoille tavoitettavissa. Tämä herätti mielenkiintoa. Moni EU:n rahoitusinstrumentti edellyttää monikansallista lähestymistapaa ja saamelaishankkeiden toteuttaminen on tällaisessa tapauksessa vaikeaa.
Vaikka kuluva talvi on ollut kylmä saamelaisten kotiseutualueella, vaihtelevuus ja ääriolosuhteet ovat lisääntyneet. Ilmastoneuvoston jäsen Hilppa Gregow on ollut kirjoittamassa tutkimusta Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kanssa poikkeuksellisen kuumasta kesästä 2024, joka oli mittaushistorian kuumin. Pohjoisimmassa Lapissa Kevon tutkimusasemalla oli mitattu ennätykselliset 25 hellepäivää. Kuuma kesä vaikutti kielteisesti porojen hyvinvointiin ja kalakantoihin, ja poronhoitajat ovat raportoineet lisääntyneistä porokuolemista kuumuusajanjakson takia. Kuumuus heikentää porojen mahdollisuutta varautua talveen.
Uusi uhka on myös uudet porotaudit, joista saamelainen ilmastoneuvosto kerää parhaillaan havaintoja SAAMI-INDI- hankkeessa. Ruotsissa on tehty ensimmäisiä havaintoja punahirven parapox-viruksen leviämisestä ja sopeutumisesta poroihin. Parapox-virukset aiheuttavat ihomuutoksia ja ruvettumia porojen kuonossa, huulissa, suuontelossa ja silmäluomissa. Poronhoitajat ovat raportoineet SAAMI-INDI-hankkeessa mm. setaria tundra– vatsakalvomadon aiheuttamien tartuntojen lisääntymisestä. Setaria tundra aiheuttaa poroille vatsakalvontulehduksen.
Mitä oikeudenmukainen ilmastopolitiikka on saamelaisten kannalta?
Se voi arvioida koostuvan mm. seuraavista osatekijöistä:
- saamelaisen kulttuurimuodon ja elämäntavan sopeutuminen ja säilyminen
- perinteisen tiedon, luontosuhteen ja saamen kielen säilymisen turvaaminen
- ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä saamelaisten kotiseutualueella ja jo tapahtuneiden haittojen hillintä
- saamelaiskulttuurinmukaisten ilmastotoimien resursointi ja toteutus
- jo tapahtuneiden kulttuuristen, kielellisten, ympäristöllisten ja maankäytöllisten muutosten huomioiminen ilmastotoimissa eli kumulatiivisten vaikutusten tunnistaminen ilmastotoimissa, taakanjaossa ja hyvityksessä
- saamelaiskulttuurin tarpeiden tunnistaminen ja toimeenpano ilmastotoimissa sekä vaikuttava osallisuus saamelaisia koskevien ilmastotoimien valmisteluun, vaikutustenarviointiin ja seurantaan
- tutkittuun tietoon ja perinteisen tietoon pohjautuva päätöksenteko ilmastopoliittisissa päätöksissä
Miten oikeudenmukainen ilmastopolitiikka on toteutunut saamelaisten kannalta?
Saamelaisen ilmastoneuvoston perustaminen on ollut suuri edistysaskel, mutta edelleen on haasteita siinä, miten saamelaisen ilmastoneuvoston tuottama tietopohja huomioidaan päätöksissä ja intressivertailuissa. Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista ratkaisua, ja toiveissa on, että mm. saamelaisen totuus- ja sovintokomission tukema, usein esitetty saamelaisen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatiminen alkaisi kiireellisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että saamelaisella ilmastoneuvostolla ei tule olemaan roolia mahdollisen sopeutumisohjelman laadinnassa, koska Yle Sápmin uutisten mukaan saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt, että ohjelma laadittaisiin maa- ja metsätalousministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyönä. Tulevaisuudessa tuleekin pohtia, että mikä rooli saamelaisella ilmastoneuvostolla tulee olemaan ilmastonmuutoksen sopeutumistyössä ja millainen merkitys saamelaisen ilmastoneuvoston tuottamalla tietopohjalla tulee olemaan saamelaisinstituutioiden ja ministeriöiden ilmastotyössä.
Saamelainen ilmastoneuvosto on omassa ehdotuksessaan mm. totuus- ja sovintokomission parlamentaariselle seurantaryhmälle esittänyt, että saamelaisen ilmastoneuvoston rooli sopeutumissuunnitelman laadinnassa olisi tietopohjan koostaminen, analysointi, toimenpide-esitysten laatiminen saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita kuultuaan, perustuen tiedon yhteistuotannon periaatteeseen ja vaikutustenarviointiin.
Saamelainen ilmastoneuvosto on myös esittänyt, että toimenpiteiden valinnan ja suunnitelman hyväksyminen tulisi tapahtua esimerkiksi ao. ministeriöiden, saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteisellä hyväksymisprosessilla.
Sopeutuminen EU:n tasolla
Euroopan ympäristöviraston ilmastonmuutoksen sopeutumisasiantuntija Hanne van der Berg esitteli konferenssiisa viraston tekemää raporttia ilmastonmuutoksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta Euroopassa. Raportissa käsitellään myös saamelaisten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksessa sekä kansallisia toimia saamelaisten ilmastonmuutokseen sopeutumisen kehittämiseksi, yhtenä esimerkkinä mm. Saamelainen ilmastoneuvosto. Raportti suosittelee, että historialliset epäoikeudenmukaisuudet tunnistetaan, alkuperäiskansojen tulisi olla merkittävämmin mukana hallintoprosesseissa ja sopeutumistoimet tulisi suunnitella yhdessä suhteessa arvoihin, erilaisiin näkemyksiin ja tarpeisiin. Saamelaisten oikeuksia käsitellään maataloutta ja ruokajärjestelmää koskevissa osioissa.
Euroopan Unionin tasolla ratkaistaan Suomeakin velvoittavat ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistavoitteet. Onkin todella tärkeää, että ilmastonmuutoksen ja ilmastopäätösten vaikutuksista saadaan suoraa tietoa komissioon ja saamelaisen ilmastoneuvoston kokoamaa tietopohjaa voidaan hyödyntää EU-tason ilmastopäätöksenteossa. Mm. tämän vuoksi Saamelainen ilmastoneuvosto käännättää parhaillaan keskeisiä raporttejaan englanniksi.
Klemetti Näkkäläjärvi
Saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja