Suomen pohjoisosissa, Lapissa ja saamelaisten kotiseutualueella järjestetään sotilasharjoituksia useammin kuin koskaan. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat vahvemmin kuin aiemmin, ja odotettavissa on, että ne vain pahenevat. Näistä kahdesta pohjoisen muutoksesta puhutaan yleensä eri pöydissä: turvallisuuspolitiikkaa yhdessä, ilmastonmuutosta toisessa. Syyskuun alussa ne nostettiin samaan pöytään, kun Ulkopoliittisen instituutin 65-vuotisjuhlakiertue pysähtyi Rovaniemen pääkirjastolle. Keskustelijoina olivat tutkimusprofessori Sanna Kopra, UPI:n vt. apulaisjohtaja Harri Mikkola ja minä; keskustelua johdatteli Arktisen keskuksen tiedeviestinnästä Markku Heikkilä. Tässä tekstissä tuon joitain huomioita pohdittavaksi turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden välisistä yhteyksistä saamelaisten kotiseutualueella.
Ilmastonmuutos muuttaa toimintaympäristöä kaikille
Arktinen alue on mukana kansainvälisessä politiikassa uudella vireellä. Suurvaltojen intressit, turvallisuuspoliittiset muutokset, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset ja alueen asukkaiden arki kytkeytyvät toisiinsa monin eri tavoin. Huomio ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti näiden välille, vaikka kaikkien osalta tärkeintä on turvallisuuden varmistaminen. Tällä hetkellä huomio on ensisijaisesti kovassa turvallisuudessa: puolustuskyvyn kehittämisessä ja siinä, miten suurvallat ja EU asemoivat itsensä arktiselle alueelle uudelleen. Paikallisen väestön ja saamelaisten näkökulmat ovat vähemmän esillä, vaikka luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu edelleen maailmanpoliittisista jännitteistä huolimatta.
Arktisten suurvaltojen väliset jännitteet ovat huomiota herättäviä ja tietenkin vakavia. Mikkola nosti presidentti Trumpin Grönlanti-pyrkimykset esimerkkinä jännitteiden lisäämisestä karkein keinoin. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden myötä turvallisuuspolitiikka on tullut entistä näkyvämmäksi pohjoisilla alueilla kun lisääntynyt sotilasharjoittelu on tuonut kansainvälisiä joukkoja Lappiin. Muutokset turvallisuuspolitiikassa näkyvät myös kauppa- ja teollisuuspolitiikan saralla, kun yritykset etsivät uusia, luotettavia kumppaneita vanhojen kytkösten tilalle. Kiinan kiinnostus uusiin laivareitteihin on myös ilmiselvää, kertoi Kopra.
Ilmastonmuutos etenee näiden muutosten rinnalla, muokaten toimintaympäristöä ja elinoloja arktisella alueella nopeimmin maailmassa. Sateiset talvet, lumen vähyys ja vaihtelevat säät tuovat epävarmuutta ihmisille ja monille toimialoille. Talveen nojaava turismi tai poronhoito eivät pärjää säässä, jossa lunta ja pakkasta ei tule. Ihmisten tulevaisuususko ja mahdollisuudet hyvään elämään ovat vaarassa, jos sopeutumista uusiin olosuhteisiin ei tehdä pian, ja jos sitä ei tehdä yhdessä. Myös sotilasharjoitukset joutuvat sopeutumaan alati vaihtuviin keleihin, ja muuttuvat talvet tuovat oman lisänsä varautumiseen myös sillä sektorilla.
Saamelaisten oikeudet on taattava myös sotilasharjoitusten lisääntyessä
Saamelaisten kannalta tilanne on erityisen haastava, sillä kulttuuri ja kieli ovat perustavanlaatuisesti yhteydessä luontoon ja sen kiertokulkuun. Muutokset tässä yhteydessä ovat huolestuttavia. Poronhoidon sopeutumismahdollisuuksia tarkastellaan paraikaa, ja keinoja seurata muutoksia sekä sopeutumista etenkin Saamenmaalla kehitellään Saamelaisen ilmastoneuvoston SAAMI-INDI -hankkeessa. Ilmastonmuutoksen rinnalla lisääntyvät sotaharjoitukset ovat lisänneet poronhoidon haasteita. Turvallisuuspuheen lisääntyessä koko maassa pohditaan miten maanpuolustusta, huoltovarmuutta ja yhteiskunnallista resilienssiä voitaisiin parantaa niin, että myös ilmastonmuutos ja ympäristöön kohdistuvat uhat otettaisiin paremmin huomioon. Myös tähän kaivataan keinoja, jotta mahdollisuudet säilyttää elinoloja ja saamelaiskulttuuria pohjoisessa säilyvät.
Saamelaisten perinteinen tieto tarjoaa apua etenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten tarkkailuun, mutta myös huoltovarmuuteen vaikkapa ruuan tuotannon osalta sekä paikallistiedon avulla. Tutkitun tiedon ja perinteisen tiedon yhteistyöllä varmistetaan, että tietoa on tarjolla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että esitetyt toimenpiteet ovat myös sosiaalisesti ja eettisesti oikeudenmukaisia. Tähän kuuluvat myös ilmastonmuutoksen hillinnän toimet, kuten uusiutuvan energian lisääminen siten, että sen tuotannosta tai siirrosta ei koidu kohtuutonta haittaa.
Positiivinen turvallisuus luo toivoa tulevaan
Positiivinen turvallisuus on akateemisessa kirjallisuudessa käytetty termi, jolla viitataan ihmisten omaan toimijuuteen, mahdollisuuksiin ja uskoon hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa. Sen vastinparina toimii negatiivinen turvallisuus, jonka tavoitteena on suojata yhteiskuntaa vaikka sodan keinoin valtion määrittelemältä uhalta (Hoogensen Gjørv & Bilgic, 2022). Keskustelussamme nämä molemmat näkökulmat tulivat hyvin esille, ja molemmille on paikkansa. Positiivinen turvallisuus antaa uskoa ja toivoa puolustaa sitä yhteiskuntaa, jossa on hyvä elää ja olla.
Pohjoisen erityisyys näkyy tässä etenkin siinä, miten näistä kahdesta turvallisuuden ulottuvuudesta ja niiden välisestä maastosta puhutaan. Keskustelumme aaltoili sotilasvarustelun lisääntymisen ja paikallisten toimien välillä, ulottuen saamelaisten asemaan Suomessa laajemminkin. Toin esille Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportista sen, että suomalaisten tietämys saamelaisista on vähäistä. Tiedon vähäisyys vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten saamelaisten asemaa ymmärretään suhteessa juuri ilmastonmuutoksen aiheuttamiin häiriöihin ja miten suomalainen yhteiskunta voisi auttaa niin sopeutumiskeinojen osalta, kuin myös takaamalla oikeudenmukaisia hillintätoimia.
Sotilastoimien lisääntyessä saamelaisten kotiseutualueella tulisi niihin liittyvän päätöksenteon ottaa huomioon myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen turvaaminen (Junka-Aikio, 2024). Jotta turvallisuus kattaisi myös oikeudenmukaisen valmistautumisen, paikallisten ja saamelaisten äänten ja oikeuksien sivuuttamisen sijaan toimintaa tulisi kehittää yhteistyössä ja ymmärryksessä. On tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt elämään, sekä sotilaalliseen varautumiseen pohjoisilla alueilla.
Tämän vuoksi olikin hienoa lukea Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Pirita Näkkäläjärven olleen mukana lausumassa avajaissanat pääministeri Petteri Orpon järjestämässä European Arctic Summit -huippukokouksessa Rovaniemellä 13.-14.9.2026. Tämä on hieno ele, ja tuo toivottavasti kaivattuja parannusehdotuksia turvallisuuspolitiikan oikeudenmukaiseen toteuttamiseen saamelaisten kotiseutualueella. Huippukokouksen keskusteluista julkaistiin julkilausuma, jossa vakuutettiin alkuperäiskansojen huomiominen ja mukaan ottaminen päätöksentekoon läpi arktisen alueen.
Marja Helena Sivonen
Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsen
Kuvassa: 1) Sanna Kopra, Arktinen keskus, 2) Marja Helena Sivonen, Suomen ympäristökeskus, 3) Markku Heikkilä, Arktinen keskus ja 4) Harri Mikkola, Ulkopoliittinen instituutti.
Kuvaaja: Asa-Marie Kultima / Arktinen keskus
Lähteet ja lisää luettavaa:
Hoogensen Gjørv, G., & Bilgic, A. (2022). Positive Security: Collective Life in an Uncertain World (Vol. 1). Routledge.
Junka-Aikio, L. (2024). ”Tilaa on, sinne mahtuu joukkoja eikä se häiritse siviilien elämää”: Lapin ja Saamenmaan militarisaatio kolonialismin tulkintakehyksessä. Kosmopolis. Rauhan-, Konfliktin- Ja Maailmanpolitiikan Tutkimuksen Aikakauslehti, 54(3), 11–28. https://doi.org/10.70483/kp.147024
Ruuhela, R., Pirinen, P., Lehtonen, I., Lakkala, K., Räisänen, P., Rantanen, M., Virman, M., Aalto, J., Luhtala, S., Kivi, R., Karppinen, T., Tuomenvirta, H., & Gregow, H. (2025). Ilmastonmuutos Lapissa – tietoja Lapin ilmasto- ja energiastrategiaan. Finnish Meteorological Institute. https://doi.org/10.35614/isbn.9789523362062
Saamelaisten totuus-ja sovintokomissio. (2025). ”Haluan, että kansani elämä paranee” Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista (100; Valtioneuvoston Julkaisuja). Valtioneuvosto.
European Arctic Summit. (2026). Statement by Finland, Denmark, Estonia, France, Greece, Germany, Latvia, Lithuania, the Netherlands, Poland, Romania and Sweden. Julkaistu 14.9.2026. https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/221331025/Statement%20European%20Arctic%20Summit%202026.pdf/8ad4edf8-b103-27e2-92c9-09557e0615f9?t=1789386516751
Lisätiedot tilaisuudesta:
Arktinen alue geopolitiikan ytimessä: keskustelutilaisuus arktisen alueen nykytilasta Rovaniemellä
Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Ulkopoliittinen instituutti