Vietämme saamen kansallispäivää vuonna 1917 pidetyn ensimmäisen pohjoismaisen saamelaiskokouksen kunniaksi, joka pidettiin Trondheimissa. Kokous aloitti kiinteän rajat ylittävän poliittisen yhteistyön eri maiden saamelaisten välillä. Kokouksen suurimpana huolena oli saamelaisten elinmahdollisuuksien säilyminen, koska valtakunnanrajat vaikeuttivat saamelaisten nomadisista elämäntapaa, poronhoitoa ja saamelaiset menettivät yhä enemmän alueitaan valtaväestölle. Nämä ensimmäisen saamelaiskokouksen teemat yhä ajankohtaisia ja ratkaisematta.
Ilmastonmuutos on muuttanut ja muuttaa saamelaisten elinympäristöä ja elinmahdollisuuksia kaikkialla saamenmaalla ja vihreän siirtymän hankkeet Norjassa ja Ruotsissa kaventavat saamelaisten elintilaa. Tutkimustieto ja saamelaisten perinteinen tieto todistavat muutokset ja niiden vaikutukset, mutta samalla myös saamelaisten kyvyn ja halun sopeutua muutoksiin ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toisella, myös vaikeissa tilanteissa.
Saamelaisten kotiseutualueen ilmasto on muuttunut ja muuttuu yhä edelleen. Saamelaisten perinteiset elinkeinot kokevat merkittäviä haasteita – miten turvata poroille riittävä ravinto, mistä saa raaka-aineita ja miten kalastus onnistuu muuttuneissa olosuhteissa. Saamelaiset ovat havainneet muutoksia elinympäristössään tarkasti, ja muutokset ovatkin nykyisin arkipäivää. Muutoksien ymmärtäminen ei ole yksinkertaista, koska olosuhteet vaihtelevat entistä useammin ja vuodesta vuoteen, eikä sopeutumiselle jää tilaa.
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista saamelaiskulttuurille. Mutta saamelaisyhteisö voi auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja saamelaisten perinteiset elinkeinot – kuten poronhoito – voivat hillitä alueellisesti ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.
Saamelaisen ilmastoneuvoston keräämän tutkimusaineiston ja perinteisen tiedon haltijoiden tiedon perusteella voidaan arvioida, että saamelaiskulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat samanaikaisesti uhanalaisia, mutta saamelaiset taistelevat kulttuurinsa ja elinkeinojensa puolesta. Ratkaisevaa on, miten saamelaiselinkeinoja ohjaavassa lainsäädännössä turvataan saamelaisten oikeudet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä. Saamelaisen ilmastoneuvoston keräämän tietopohjan perusteella voidaan arvioida, että eduskunnassa käsiteltävänä oleva poronhoitolainsäädännön uudistus ei vastaa näihin haasteisiin.
Saamelainen ilmastoneuvosto on kuullut saamelaisnuoria, ja heillä on vahva usko saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tulevaisuuteen muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan myös yhteiskunnan ja tiedeyhteisön tukea. Ratkaisevaa koko saamelaiskulttuurin tulevaisuudelle on, miten yhteiskunta kohtelee saamelaisnuoria ja mahdollistaa heille mahdollisuuden ylläpitää saamelaiskulttuuria ja siirtämään sitä tuleville sukupolville. Saamelaisilla tulee olla mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen saamelaiskulttuurinmukaisesti, ylläpitäen omaa kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinojaan.
Saamelainen ilmastoneuvosto on toiminut vuodesta 2023 lähtien. Toiminnan periaatteena on akateeminen ja saamelainen perinteinen tieto. Ilmastoneuvoston tehtävänä on tuottaa tietoa, kuulla saamelaisyhteisöä, löytää ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään ja täten löytää ratkaisuja osaltaan myös niihin haasteisiin, jotka todettiin vuoden 1917 saamelaiskonferenssissa. Tehtävä ei onnistu ilman saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden ja tiedeyhteisötön voimien yhdistämistä ja asiantumista. Saamelainen ilmastoneuvosto toivoo – ja pyytää saamelaisen perinteisen tiedon haltijoilta näkemyksiä ja esityksiä siitä, mitä tulisi tehdä, jotta saamelaiskulttuuri säilyy elinvoimaisena lämpenevässä ilmastossa.
Saamelaisten kansallispäivä on ilon päivä koko Suomelle – Suomessa asuu osa Euroopan Unionin ainoasta alkuperäiskansasta ja saamelaiskulttuuri on elinvoimainen kaikista haasteista huolimatta. Näillä sanoin toivotamme hyvää saamelaisten kansallispäivää ja esitämme, että luodaan edellytykset sille, että saamelaisten kansallispäivää voidaan viettää vielä tulevaisuudessakin lämpenevästä ilmastosta huolimatta.
Klemetti Näkkäläjärvi, saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja
Petra Magga-Vars, saamelaisen ilmastoneuvoston varapuheenjohtaja
Kuva: Petra Magga-Vars