Buorit guldaleaddjit. Giittán vejolašvuođas searvat dán dehálaš dilálašvuhtii ja lihkusávaldagat ja giitosat duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahtuide ja bargiide mávssolaš barggusteattet. Máŋgga jagi, lossa, dehálaš ja viiddes ealljáruššan lea meaddel. Viiddit ja váddáseabbo bargu lea ovddabealde, go Suoma ja Sámi servodat šaddá čoavdit, mot doaibmabidjoevttohusat ovddiduvvojit. Bargu ii oaččo bisánit komišuvnna loahpparaportii, muhto komišuvnna doaibmabidjoevttohusat galget dolvojuvvot geavada dássái. Boahtti jahki lea Supmii sis- ja olgopolitihkalaš duođašteami báiki, leago dat eakti vuogi mielde čatnasan duohtavuohta- ja sobadanprosessii. Áigi lea nohkame – sámiid ruovttuguovlu lea goldname veahkadatlaččat ja eallinbiras lea stuora máraideami siste dálkkádatrievdama dihte.
Dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusat eamiálbmogiidda, daid kultuvrraide ja sajádahkii leat dovddastuvvon Parisa dálkkádatsoahpamušas sihke riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánaid čovdosiin ja ávžžuhusain. Dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan leat olmmošriektegažaldat, daningo dálkkádatrievdan váikkuha njuolga vuođđorivttiide – vuoigatvuhtii doalahit ja ovdánahttit iežas kultuvrra ja giela.
Dálkkádatrievdan lea Suoma sámi guovllus earáhuhttán diliid dakko bakte, ahte nuppástusat leat váikkuhan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin bargamii 1990-logu rájes. Dát nuppástusat leat jođálnuvvan 2000-logu rájes. Dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan leat sápmelaččaide kultuvrralaš earáhuvvanproseassa – ealáhusat, kultuvra, giella, dieđut ja máhtut galget vuogáidahttojuvvot ođđa diliide. Sámi servoša siste dálkkádatrievdan lea muosáhuvvon kolonialisttalaš jotkkolašvuođa oassin, dakkár árbin man industrialiseren riikkat leat guođđán lundui ja eamiálbmogiidda, ja maid biehtadahkes váikkuhusat čoggojit eamiálbmogiidda.
Suomas sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea dahkan bálggesčuolli barggu – mu dieđu mielde dat lea dán rádjái áidna komišuvdnan seassan dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid sihke sápmelaččaide ja duohtavuohta- ja soabadanprosessii. Dálkkádatrievdan ii diehttelas leat akto Suoma dehe Davviriikkaid ovddasvástádus, muhto Suomas leat čovdosat dasa, sáhttetgo sápmelaččat vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja dan váikkuhusaide ja loahpaloahpas, seailut eamiálbmogin – ja doaibmat ná globála ovdanvázzin. Lea hui šállošahtti, ahte boazodoallolága ođastus ii máššan vuordit duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu, ja vejolašvuohta sámi árbevirolaš dieđu sajádaga buorideapmái ja dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii boazodoallolága oassin lea aŋkke dál lagasboahtteáiggis massojuvvon.
Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan ja dan goahcan gáibidit Suomas návcca jođánis čovdosiidda ja ođđalágán jurddaheami – byrokratiija dehe dan lasiheapmi ii veahket, muhto galget gávdnot geabbilis ja jođánis vuogit reageret dillái. Boazosápmelačča ii veahket, juos doarjja váttes dálvediliide addojuvvo easka vádjit guokte jagi roasu maŋŋel. Guovddáš gažaldat leanai, leago suopmelaš hálddahusvuogádat ráhkkanan dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii ja jođánis reageremii? Dajalin, ahte ii. Goahcan- ja vuogáiduhttindoaimmat gáibidit, ahte áššit jurddahuvvojit ođđa vuogi mielde ja boares virolaš vuogit ordnet áššiid árvvoštallojuvvojit ođđasit. Doaibmágo ovdamearkka dihte dáláš suodjalanguovlluid dikšun sámiid ruovttuguovllus dilis, mas goahccemuorra- ja miesttašattolašvuohta lávdá duottarbálljážii ja duoddariid alážiidda ja lasiha muohttaga suddanleahtu ja liekkasenergiija čatnaseami eananvuđđui? Dajalin, ahte ii.
Luonddusuodjaleapmi dárkkuha árbevirolaččat luonddu seailluheami ovddešlágánin, dakkárin, mii dat lea leamaš almmá olbmo oinnolaš, industriijalaš váikkuhusa haga. Muhto olbmo hábmen váikkuhus boahtánai temperatuvrra ja diliid nuppástusain, mat earáhuhttet šattolašvuođa, šattolašvuohtaavádagaid rájiid ja šaddanáiggi guhkkodaga nu ahte dolvot dillái, mas guovlu ii leat šat luondduviđá, muhto olbmo hábmen, liegganeaddji dálkkádaga duovdda. Čilgehussamet, ja dan maŋŋel almmustuhttojuvvon dutkamušaid viiddes materiála čájeha, ahte beziid ja miestagiid lávdan duoddarii lea okta stuorimus dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusain sápmelaččaid eallinbirrasii. Dego earenoamážit nuorat leat buktán ságastallamii, sáhttá hubmojuvvot luonddu gubbarastinčuoggás, mas ii leat šat ruovttoluotta máhccan. Dasa galgá bastit seahkanit jođáneamos lági mielde.
Sápmelaččaide dálkkádatrievdan lea buktán earáhuvvan kulturduovdaga ja diliid, lassánan bárteriskka, ruđalaš massimiid ja ođđa goluid ja uhkiid – dego ruoná sirdáseami ja fuola iežas giela, kultuvrra ja ealáhusa seailumis. Bohccuid ovdalačča dárkkit guođohemiin sáhttá goahcat vahátlaš šattolašvuođa lávdama, dronaid geavahusain ovttas GPS-bákkiiguin boazodoalus sáhttá goahcat fossiillalaš boaldámušaid geavahusa dárbbu. Ođđa teknologiija sáhttá dáinna lágiin váldit atnui ja seailluhit árbevieruid, muhto vuogit leat rájálaččat. Sámiid árbevirolaš ealáhusaid váttis dillái lea dolvon dálkkádatrievdama olis láhkaásaheapmi ja hálddahus – main ealáhusat stivrejuvvojit ovttalágánit oba Suomas.
Sápmelaččat leat leamaš čuđiid ja juobe duháhiid jagiid ruovttuguovllu luonddu, elliid ja eallinbirrasa dikšut, muhto dát ovddasvástádus boatkanii láhkaásaheami gárgáneami mielde ja sápmelaččat bohte guovlluid geavaheaddjin. Kanadas dávisteaddji duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu boađusin suodjalanguovlluid hálddahus ja eamiálbmogiid osolašvuohta iežaset guovlluid ráđđejupmái šattai ođđasitárvvoštallama vuollásažžan. Dat bargu lea vel almmatge gaskan. Sávan, ahte duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargu doalvu dávisteaddjilágán prosessii Suomas.
Suopma ii leat dahkan dárbahassii doaibmabijuid sámikultuvrra eallinvuoimmálašvuođa dorvvasteami váste iige leat ovdánahttán mekanismmaid, maid bakte sápmelaččat sáhttet vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja seailluhit iežaset kultuvrra: maŋemus áiggiid hálddahuslaš ja láhkaásahan gárggiideapmi nuppe gežiid orru heajudeame sápmelaččaid vejolašvuođa vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii. Min dutkanjoavku ovdanbuktánai, ahte Suopma galgá álggahit njuolggodoaimmaid árbevirolaš ealáhusaid ja árbevirolaš dieđu suodjaleami várás ja dálkkádatrievdama vuogáiduvvama ja goahcama doarjuma váste ja duddjot eavttuid sámikultuvrra boahtteáigái liegganeaddji dálkkádagas.
Mun lean ieš ovdavuoigatvuođalaš, daningo mus lea vejolašvuohta joatkit duohtavuohta- ja sobadankomišuvnna raportta fáttáid gieđahallama akademalaš Turku universiteahta viđajahkásaš Márcen-dutkanprošeavttas. Dutkanprošeavttas gieđahallagoahtit mot rivttiid ovdáneapmi, mobilisašuvdna ja sirdásanmuttu riekteproseassat váikkuhit oruiduhttiriikaid vugiide čáhkadit dehe lihccut sápmelaččaid eret riekteortnegis duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna konteavsttas.
Sápmelaččain lea nanu jáhkku ja hállu seailluhit iežaset kultuvrra ja válmmasvuođat vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii, juos dasa addojuvvojit vejolašvuođat. Dálkkádatrievdamis lea gažaldat boahtte buolvvaid rievttis kultuvrii, eallingelbbolaš eallinbirrasii ja buoret boahtteáigái. Olmmošárvui gullá jotkkolašvuohta ja boahtte buolvvain ávvira atnin. Dálkkádatrievdama ii sáhte jurddahallat ráđđehusáigodataláš hástalussan dehe kvartálaekonomiija prinsihpaid mielde. Visot dálkkádatdoaimmain galget árvvoštallojuvvot badjelbuolvadatlaš váikkuhusat. Dušše Suoma stáhta ja sámi searvvuš sáhttet čoavdit seailugo sámikultuvra Suomas liegganeaddji dálkkádagas. Mihkkege eará beliid ii sáhte dan dahkat. Sávan, ahte mearrideaddjit guddet iežaset ovddasvástádusa.
Giittán din beroštumis! (ja sávan váimmustan, ahte duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporta ja dan ollahuhttin veahkehit duddjot eavttuid sámikultuvrra seailumii ja gárganeapmái liegganeaddji dálkkádagas ja globála máilmmis.)
Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi
Sámi dálkkádatráđđi
Turku universiteahtta, Marcen-dutkanprošeakta
