Sámi dálkkádatráđi ja Suoma birasguovddáža dutkanprošeavttat ordneje Levis bargobáji Giehtaruohttasa ja Neakkela bálgesiid siiddaid osolaččaide. Ulbmilin lei ovdánahttit vugiid dálkkádatrievdama váikkuhusaid čuovvuma várás sámi kultuvrii sihke čovdosiid gávdnama várás duottarluonddu suodjaleapmái ja dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamii. Okta stuorimus uhkiin guvlui lea jalges duoddariid vuovdiluvvan ja miesttaluvvan, mii lea jođálnuvvagoahtán dálkkádaga liegganeami mielde 2000-logus. Doaibmabijut vuovdiluvvama goahcamii dárbbahuvvojit jođánepmosit – beazit leat lávdan bálljážii ja lagešavádahkii. Sámi boazodoallu lea vuogáiduvvagoahtán dálkkádatrievdamii, ealáhusain bargan lea divron ja váttásnuvvan. Stuora fuollan lea sámi eallinvuogi seailun ja čovdosiid gávdnan dasa, ahte sámi nuorat besset boazodoalu ollái.
Gilvaleaddji eanangeavahus jođálnuvvá
Visot siiddaid guovlluin mearkkašahttimus gilvaleaddji eanangeavahus ceavzilis boazodollui lea turisma, lágahis mohtorfievrruiguin johtin luonddus sihke ráđđekeahtes olgobáikegotti olbmuid meahccebivdu. Meahccebivdu váttásnuhttá mearkkašahtti ládje boazodoalu ja árrá bohccuid buresbirgema. Dan báris áigi lea čakčat aiddo bohccuid ragatáigge ja giđđat ovdal guotteha.
Bohccot ballet luondduset mielde beanaelliin dego gumppiin ja beatnagiin. Bivdin bivdobeatnagiiguin dagaha máŋggavahkkosaš šlimppastatlágán ealuid johtima: bohccot báhtarit beatnagiid ja daid jiena máŋggaid miillaid duohkái ja de máhccet maŋŋel ruovttoluotta. Šlimppastatjohtin golaha guohtoneatnamiid ja heajuda duottarluonddu dili, lasiha boazobargiid barggu ja heajuda bohccuid álššaid.
Turisma lea sturron mearkkašahtti ládje earenoamážit Giehtaruohttasa guovllus, ja boazodoallu lea šaddan čáhkket dan ovddas. Turismma mielde buotlágán geasi ja dálvvi áiggi lobihis meahccejohtolat lea lassánan, mii lea lasihan earenoamážit duottarguolbaniid gollama. Liegganeaddji dálkkádat lasiha turismadeaddaga Eanodahkii, masa ferte juo dál ráhkkanit.
Boazoolbmot gergosat doaimmaide – nabe earát?
Boazoolbmot leat válbmasat goahcat vuovdiluvvama čuozihuvvon guođohemiin, dieđu buvttademiin, nuppástusaid áiccademiin ja guohtoneatnamiid molsunvuogádaga ovdánahttimiin – dát gáibida servodaga ekonomalaš doarjaga, suodjalanguovlluid dikšuma ja geavahusa stivrema ođasnuhttima sihke čovdosiid gávdnama ovttasráđiid.
Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan ja dan goahcan gáibida buohkaid guovlluid geavaheddjiin ja doibmiin doaibmabijuid – váttisge árvoválljemiid ja diehtoháhkama. Maid eará eanangeavahus, dego meahccebivdu, galgá leat dálkkádatgierdavaš ja boazodoalu dárbbuid gudnejahtti. Meahccebivddu bistima, eatnamat, mat leat geavahusas, ja beatnaga geavahusa galgá geahčadit ođđasit.
Suodjalanguovlluid dikšun ii dálá dilis dorvvas luondduárvvuid iige goaza dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusaid. Ođđalágán suodjalandoaibmabijut galget álggahuvvot dego čuozihuvvon guođoheapmi, beazi lávdama caggan ja sierra geavaheaddjejoavkkuid gaskasaš ovttasbarggu ovdánahttin.
Boazodoalu hálddahus ja doarjjavuogádat galgá bargobáji mielde ođasnuhttojuvvot mearkkašahtti ládje ovttasráđiid boazoolbmuiguin. Das galgá váldit fuomášupmái dálkkádatgierdavašvuohta, gokčevaš veahkit nuorra ealáhusbargiide ja sámi kultuvrra sierraiešvuođat. Oasseváldit deattuhe sámi siidavuogádaga dehálašvuođa sámi eallinvuohkái ja dan sajádaga váfisteami. Boazosápmelaččat leat válbmasat dahkat dálkkádatrievdama goahcama ja dasa vuogáiduvvama várás čovdosiid, mat vuođđuduvvet dieđalaš dutkamuššii ja sámi árbevirolaš dihtui.
Sierralágán čovdosat sierra guovlluide
Sápmelaččaid ruovttuguovlu lea diliidis dáfus hui molsahuddi, ja dilit sáhttet molsahuddat fuomášahtti ládje bálgesiid siste. Go dálkkádat lieggana, de molsahuddivuohta lassána, ja guvllolaš čovdosat dárbbahuvvojit. Ovdamearkka dihte Giehtaruohttasa guovllus ceavzilis ja stivrejuvvon turisma dorvvasta maid guovllu luondduárvvuid seailuma ja eastá viiddes infrastruktuvraprošeavttaid boahtima, mat váikkuhit duovdagii. Giehtaruohttasa guvlui evttohuvvui álbmotmeahci vuođđudeapmi, mii livččii dahkat vejolažžan turismma dárkkit stivrema ja bearráigeahču ja dorvvastivččii dáláža buorebut sámi kultuvrra seailuma. Dan sadjái Nuorta-Eanodagas bealistis guovllu seailluheapmi áidelas meahcceguovlun gehččojuvvui buoremus čoavddusin.
Háliiduvvui lasi diehtu ja ovttasbargu
Sihke sámi árbevirolaš dieđu eaiggádat ja dutkit atne hui dehálažžan vuorrováikkuhusa ja čovdosiid ohcama ovttas. Guovddáš ovdanbuktin lei, ahte buvttaduvvon diehtu váldojuvvolii hui duođalaččat vuhtii hálddahusas ja eiseválddidoaimmas ja daid vuođul ovdánahttojuvvolii duottarluonddu suodjaleapmi ja boazodoalu hálddahus. Ságastallan árbevirolaš dieđu eaiggádiiguin jotkojuvvo indikáhtoriiguin ja dárbbatlaš doaibmabijuin.
Bargobáji ordneje sámi dálkkádatráđi dálkkádatrievdama váikkuhusaid čuovvun sámi kultuvrii – indikáhtoriid ovdánahttin (SAAMI-INDI) ja Suoma birasguovddáža dálkkádatrievdama ja ruoná sirdáseami váikkuhusat duottaršattolašvuhtii ja árbevirolaš sámi boazodollui -prošeavtta. Bargobádji ordnejuvvui 23.10.2025 Levis. Bargobádjái oassálastte logi boazosápmelačča ja prošeavttaid dutki. Seammalágán bargobádji ordnejuvvui 10.9.2025 Ohcejogas, mas gullojuvvoje Báišduoddara ja Gálddoaivvi bálgesiid boazosápmelaččaid oainnut.
Lassidieđut
Ságadoalli Juvvá Lemet
Sámi dálkkádatráđđi
Tel: +358 50 575 8984
Dálkkádatrievdama ja ruoná sirdáseami váikkuhusat duottaršattolašvuhtii ja árbevirolaš sámi boazodollui -prošeavttas
Sierraáššedovdi Riku Lumiaro
Suoma birasguovddáš
Tel. + 358 50 409 8654
